Mentiin suoraan tunnetulle reppureissaajien kadulle Khao San Roadille ja se olikin Bangkokissa meidän ainoa missio. Ekana iltana vain katseltiin kaikkea sitä vellovaa turistimassaa, joka kaduilla liikkui ja mentiin aikaisin nukkumaan. Otettiin halpa Guest House reissarikadun läheltä, koska ajateltiin, että itse pääkadulla on aina niin kovat bileet ettei siellä pysty nukkumaan. Kävi kuitenkin niin, että ne bileet löysi meidänkin majatalon. Mä jostain syystä nukahdin melkein saman tien ja heräsin vain muutaman kerran yöllä. Minna taas kuunteli koko yön viereisiä bileitä. Eikä ihme, jos huoneessa on seinän kokoinen ikkuna, joka osoittautuukin olevan vain hyttysverkkoa, jonka päällä on verhot.
Unet on muutenkin jäänyt aika vähälle, joko myöhään venyneissä illanistujaisissa uusien tuttavien kanssa tai kiitos thaikkulaisten tiilipatjojen. Vähintään kolme kertaa yössä herää siihen, kun koko kroppa on puutunut.
Toisena iltana Bangkokissa mentiin mukaan vellovaan massaan. Juhlia ja musiikkia oli joka luukku täynnä ja tanssi jatkui kadullakin. Oli kuin yhdet suuret festarit kadulla ja kaikki esiintyjät esiintyivät samaan aikaan. Söinpä illalliseksi muutaman ötökänkin; jonkinlaisen toukan ja heinäsirkan. Toukka meni helposti, mutta heinäsirkka aiheutti kylmiä väreitä. Molemmat meni kuitenkin alas ja oli ihan syötävän makuisia.
Aamulla lähdettiin reippaina bussiasemalle tarkoituksena matkata Krabille. Netistä oli löytynyt bussifirman aikataulut ja aamulähtöjä sen mukaan oli kolme. Turistikopit tarjosivat melkein samaan hintaan bussejaan, mutta koska niiden lähdöt oli vain iltaisin, päätettiin ottaa omatoimisesti aamubussi.
Ei oltu ilmeisesti vielä viimeisestä omatoimimatka-yrityksestä opittu mitään. Bussiasemalla taas jonoteltiin hetki thaimaalaisten passijonossa ennen kuin löydettiin bussilippulafkat. Lähtöjä olikin yllättäen vain iltaisin. Saatiin siis kaupan päälle yhdeksän tunnin kokemus Bangkokin bussiasemasta. Oltiin juuri puhuttu, että tarvittaisiin sellainen päivä, että ehtisi kirjoittaa blogia, lukea ja koota ajatuksia. Sitä saa, mitä tilaa. Onneksi oli vessat, halpaa ruokaa ja jopa ekat roskiksetkin julkisella paikalla. Kyllä kelpasi.
Se ollaan huomattu, että Thaimaassa kysyväkin eksyy tieltä. Harvoin kukaan tietää vastausta, mutta silti meille vain nyökytellään. Kuten: -Saako tästä ostaa bussilippuja? -Kyllä kyllä, yes yes. Ja silti oltaisiin saatu vain thaimaalaista passia käteen.
Nyt istutaan kuitenkin bussissa matkalla Krabille. 12h matka yötä vasten ja aamulla perillä Thaimaan viimeisessä kohteessa. Olot on ihan mukavat. Ilmastointi huutaa, peitot saatiin kylkiäisiksi ja pavuilla täytetty sämpyläkin lyötiin käteen.
Khao San Road
Katutaidetta
Ötököitä!
Onneksi aina voi ottaa päikkärit
Bangkok Southern Bus Terminal
