Melbourne vaihtui muutaman päivän jälkeen Byron Bayn hippirantakaupunkiin. Taisin käyttää tuttavani vieraanvaraisuutta hyväkseni liian kauan, kun aloin kuulla vihjailuja, että voisin jo lähteä...
Byron Bayssa tavattiin taas Minnan, Julian ja Madden kanssa. Vaikka yksin olo oli tehnyt hyvää niin kaipasin jo juttukavereita. Sain myös neljäksi päiväksi seuralaisen samassa huoneessa asuvasta 19-vuotiaasta Nickistä. Hetkeksi jäin miettimään mitä mä 27-vuotias koluan näitä hikisiä reppureissaajamestoja läpi tämän ikäisenä, kun muut on parikymppisiä. Harmittelin, etten tajunnut jo nuorempana lähteä maailmalle. Olisi vaikka kuinka paljon reissuvuosia edessä ja vastuuta vähemmän kotona. Mutta ei auta, jos henkisen kantin kesti kypsyä näin kauan. Yritän muistaa sen, mihin uskon: aika kyllä tulee. Nuorempana ei ollut tämän aika.
Rakastuin Byron Bayhin jo bussin ikkunasta. Pieniä, ja värikkäitä, kotoisan näköisiä kauppoja ja kuppiloita, ei korkeita rakennuksia eikä liikaa liikennettä. Muutamia hippejä ja paljon surffareita. Rennon tunnelman aisti heti. Ylipäätään aussien lempifraasi on no worries-ei huolta. Sen saa melkein mihin tahansa vastaukseksi. Paitsi silloin, kun kerroin hostellin omistajalle vetäneeni huoneeni avaimet vessasta alas. Silloin oli vähän worries.
Australiassa on erikoista se, miten paljon täällä on sääntöjä ja rajoituksia. Kun Thaimaassa sai tuoda oman kaljan ravintolaan, täällä on alkoholivapaita alueita siellä täällä, leikkipuistoa ei saa käyttää sadesäällä ja hostellin nettikin toimii vaan tietyn ajan päivästä. Välillä tuntuu, että asiat rullasi jopa paremmin Aasiassa kuin täällä.
Paikalliset on kuitenkin ystävällisiä. Ottipa yksi setämies muutaman juoksuaskeleenkin mun perääni tänään, kun näytin ilmeisen eksyneeltä ja hän halusi auttaa.
Reissubudjetti on tässä kohtaa jo levinnyt käsiin. Jos ei jo aikaisemmin niin vähintään nyt, kun buukkasin retken Fraser Islandille, paratiisiautiosaarelle, kiitos työnsä osaavan suomitravelagentti -Sampan. Muutenkin täällä on kaikki luonnollisesti kalliimpaa kuin Aasiassa, vaikka eniten rahaa menee matkustamiseen. Jos pysyisi samassa paikassa sen pari viikkoa, ei olisi rahasta huolta. Tai jos olisin ostanut lennot jo paljon etukäteen, enkä aina vain päiviä ennen. Kuitenkin haluan nähdä joka maasta mahdollisimman paljon ja lukkoon lyödyt päivämäärät kummittelemassa taka-alalla ahdistaa liikaa, joten tällä mennään. Pihistellään sitten loppureissusta tai ollaan kodittomia Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti